Suun limakalvosairaudet ja iensairaudet mainitaan usein, kun puhutaan suun terveydestä. Ne eivät kuitenkaan tarkoita samaa asiaa, vaikka saattavatkin arkikielessä sekoittua keskenään.
Suun limakalvosairaudet ovat laaja tautiryhmä: suun limakalvolla voi esiintyä jopa yli 200 eri sairautta. Limakalvosairauksien lisäksi suussa voi esiintyä iensairauksia, eli kiinnityskudossairauksia. Karkeasti jaottelu kulkee niin, että iensairauksilla tarkoitetaan lähinnä tulehduksellisia tiloja, kun taas limakalvosairaudet viittaavat nimensä mukaisesti sairauksiin.
Mitkä ovat yleisimmät suun limakalvosairaudet?
Suun limakalvosairauksista yleisimpiä ovat punajäkälä, sieni-infektiot ja limakalvosyövän esiasteet eli dysplasiat. Äkillinen muutos suussa voi olla paikallisen sairauden merkki tai yksittäinen kirurgisesti hoidettava limakalvomuutos, joskus suun limakalvomuutos on yleissairauden ensioire.
Tyypillisin suun limakalvosairaus, jota Hammasklinikka Siriuksen erikoishammaslääkäri tapaa, on suun punajäkälä. Seuraavaksi yleisimpiä ovat tulehdukselliset tilat, kuten hiivainfektiot tai herpes. Tämän jälkeen tyypillisimpiä ovat yksittäiset limakalvomuutokset, kuten fibroottiset hyperplasiat eli hyvänlaatuiset limakalvopatit, tai vaaleat limakalvomuutokset eli leukoplakiat.
Yleisintä kroonista limakalvosairautta, punajäkälää, sairastaa noin 2 % kaikista suomalaisista. Punajäkälä oireilee kirvelynä, jota provosoi jotkin ruoka-aineet, kuten mausteet, sitrushedelmät, tomaatti tai esimerkiksi voimakkaat suunhoitotuotteet.
Miten suun limakalvosairauksia hoidetaan?
Suun limakalvosairauden hoidon edellytyksenä on oikean diagnoosin tekeminen. Diagnoosin tekemiseen kuuluu kliininen tutkimus, tarvittaessa koepalan ottaminen. Joskus suusta otetaan myös niin sanottuja sivelynäytteitä, esimerkiksi tapauksissa, joissa epäillään hiivatulehdusta. Kaikessa diagnosoinnissa pyritään kuitenkin siihen, että tarvittavat toimenpiteet tehdään jo ensimmäisellä vastaanottokäynnillä.
Tutkimusten tulokset ilmoitetaan asiakkaalle mahdollisimman nopeasti, yleensä puhelimitse. Mikäli mahdollisia jatkokäyntejä tai e-reseptejä tarvitaan, voidaan ne hoitaa tulosten ilmoittamisen yhteydessä.
Kun diagnoosi on annettu, voidaan aloittaa tarvittavat hoidot. Hoitopolku aloitetaan yleensä lievemmillä keinoilla. Tämä voi tarkoittaa, hoidettavasta sairaudesta riippuen, mietoa lääkehoitoa. Mikäli toimenpiteet eivät pure, niin siirrytään vähitellen vahvempiin lääkehoitoihin. On kuitenkin hyvä muistaa, että suun limakalvosairaudet ovat suhteellisen harvinaisia.
Osa suun limakalvosairauksista on kroonisia eli pitkäaikaisia. Tällöin myös hoitoprosessi voi olla pitkä ja vaatia useita lääkekokeiluja. Potilaan onneksi monet näistä kroonisista limakalvosairauksista menevät jossakin vaiheessa remissioon, jolloin tilanne on oireeton ja lääkityksen tarvetta ei ole.
Voiko suun limakalvosairauksia ennaltaehkäistä?
Harmillisesti moni suun limakalvosairauksista on sisäsyntyisiä, jolloin puhutaan autoimmuunisairaudesta. Tällöin ihminen ei voi itse vaikuttaa sairauden syntymiseen tai puhkeamiseen omilla toimillaan. Toisaalta joidenkin suun limakalvosairauksien, kuten hiivatulehduksen puhkeamista on mahdollista ennaltaehkäistä mm. hyvällä suu- ja proteesihygienialla.
Tärkeässä roolissa ovat myös säännölliset hammaslääkärikäynnit. Yleisen suunterveyden ylläpitämisen lisäksi hyötynä on, että tarkastusta tai toimenpidettä suorittava hammashoidon ammattilainen voi samalla havaita mahdolliset selvät poikkeamat suun limakalvoilla ja ohjata asiakkaan jatkotutkimuksiin.
Milloin tulee hakeutua hammaslääkärille?
Suun limakalvojen muutosten ja poikkeamien seuraaminen ja havaitseminen on tärkeää, jotta diagnoosi saadaan mahdollisimman pian ja hoito voidaan aloittaa nopeasti.
Pieniä ohimeneviä muutoksia suun limakalvoilla voi tapahtua ilman, että kyse olisi akuutista suun limakalvosairaudesta. Huolestua kannattaa siis vasta, jos muutos pitkittyy. Jos esimerkiksi suussa on haava, voi tilannetta seurata kotona kahden viikon ajan. Mikäli limakalvohaava tai muu uusi limakalvomuutos ei parane tänä aikana, kannattaa varata tutkimusaika hammaslääkäriin. Jos uusiakin oireita ilmenee tämän tarkkailujakson aikana, voi niihin soveltaa samaa tarkkailuaikaa. Yli kaksi viikkoa kestävää suun limakalvomuutosta on hyvä käydä näyttämässä hammaslääkärissä.
Suun limakalvosairautta ei kannata jättää tutkimatta
Suu on portti ihmisen verenkiertoon. Siksi suun terveydestä kannattaa pitää yleisesti huolta – sama pätee myös suun limakalvosairauksiin.
Parodontiitin, eli tulehduksen aiheuttaman kiinnityskudoskadon ja yleisterveyden välistä yhteyttä on tutkittu paljon. Kuitenkin suun limakalvosairauksien vaikutukset ovat välillisiä ja aiheutuvat enemmänkin taudin aiheuttamasta oireesta. Jos suussa on esimerkiksi limakalvosairauden johdosta voimakasta kipua, voi se hankaloittaa ja rajoittaa syömistä, mikä taas voi johtaa puutostiloihin, kuten anemiaan.
Mahdollisen suun limakalvomuutoksen tutkimalla ja diagnosoimalla voidaan myös havaita mahdollinen suusyövän esiaste jo hyvissä ajoin. Kuitenkaan edes kudosnäytteellä varmistettu syövän esiaste ei automaattisesti tarkoita sitä, että potilas jossakin vaiheessa varsinaiseen suusyöpään sairastuu. Kuitenkin tällaisessa tilanteessa osataan potilas ottaa pitkäaikaisen seurannan piiriin.
